Viherhuone pihan perällä

Nyt se on valmis! Meidän kasvihuone nimittäin. Siitä tuli ihana! 

 Ei ihan itse tehty, mutta koottu kuitenkin. Bauhausista valmispaketti, 3,6 m2, johon lisäosina sokkeli ja automaattinen tuuletusluukku. Perustukset tehtiin itse kestopuusta ja alustana tasoitettu hiekan sekainen savimaa, jonka päälle  on vedetty rakennusmuovia ja koristesoraa. 

Taimet ja joitakin  tarvikkeita muutettiin jo, mutta nyt syyhyis sormet hankkia lisää asukkaita tuonne. No, ens viikolla sitten, kun on aikaa. Tänään pitää valmistautua huomisiin juhliin, eli kitkuuhommia riittää muuallakin. Sisähommista puhumattakaan! Eli sinne siis...

Yrteille ja muille pikkutaimille...

Nyt kun asutaan täällä "maalla" ja on piha, missä viljellä yhtä sun toista, pitäähän se ihmisellä myös asianmukaiset esikasvatustilat yrteille ja muille taimille olla. Näitä on muissakin blogeissa esitelty (itse tein tällä ohjeella) ja koska tämä sopi kuin nakutettu keittiön ikkunaamme, päätin ryhtyä tuumasta toimeen. 

Käytiin rautakaupasta 3 valmiiksi mittoihin sahattua 20 cm leveää kalustelevyä ja kerä sisalnaurua ja siinä se oikeastaan olikin. Levyt sahataan sopivan pituisiksi (meillä 92 cm), porataan sopivan kokoiset reiät kulmiin (4 kpl/levy, kukin 2 cm molemmista reunoista) ja pujotetaan tarpeeksi pitkät narut ensimmäisen levyn molempiin päihin (1 kpl/puoli). Sitten mitataan sopiva hyllyväli ja solmitaan naruihin solmut kohtaan, johon halutaan seuraava hylly. Kun solmut on tukevat ja tasaiset, pujotetaan uusi hylly. Kun kaikki hyllyt on tasaisesti naruissa, yhdistetään molempien päiden narut ja kiinnitetään koukkuihin katossa. Olisihan tuon voinut vielä petsata kauniimman väriseksi, mutta koska on väliaikainen, saa olla vähän raffimpikin. Nyt on hyvä taimien olla kissalta suojassa ja odotella kasvihuoneeseen pääsyä. :)

Kun ajatus johtaa toiseen - kynttilätuunausta ja säilytyspurkkeja

Vaikka muuten olen aika minimalisti ja pyrin hankkiutumaan turhasta krääsästä eroon, DIY/tuunausmateriaalin suhteen olen melkoinen hamsteri. Säästän kaiken, mille vähääkään voisin kuvitella myöhemmin uuden elämän. Kynttilänjämät ja lasipurkit on yksi tällainen "pahe". Mies kauhistelee jatkuvasti isontuvia kynttilänjämäpussukoita ja lasipurkkejakin se nosteli tiskipöydälle kuivumaan eilen sen oloisena, että voisikohan näistä jo tulla sitä, mitä varten näitä keräillään?! Niin. Voisi. Kun ne nyt siinä näytillä olivat, alkoikin ideoita syntymään. Ja yksi idea johti toiseen...ja...

Koska lasipurkkiroskikseni oli täynnä, eikä nuo tiskipöydällä yön yli lojuneet purkit sinne enää mahtuneet, pitihän ne loputkin kaivaa sieltä ja katsoa, millaisia purkkeja mulla onkaan ja miten paljon. Tän jälkeen kaivelin kynttilänjämäni, koska kynttilät oli eka ajatus hyödyntää purkit ja saada vielä kynttilänjämätkin hyötykäyttöön. Punasävyisiä, oransseja ja valkoisia kynttilänjämiä löytyi, joten päätin tehdä ainakin viininpunaisia ja oransseja. Eli eikun sulatushommiin.

Siinä viininpunaisia kynttilänjämiä sulatellessani silmäni osuivat kuitenkin munakennoihin, jotka rumensivat mikronpäällistä, koska niitä oli tarkoitus hyödyntää pääsiäisaskarteluun. Sain kuitenkin paremman idean. Päätin lennosta vaihtaa suunnitelmat kynttilöistä sytykeruusuihin, kun värikin oli sopiva. Samalla pääsisin myös munakennoista eroon. Näitä on todella helppo tehdä. Ihan ruusun näköisiä ja kauniita tulee vähemmän taiteellisellakin tekijällä, kuten minulla.

Nyt kuitenkin lasipurkit kävivät tarpeettomiksi. Koska olin kuitenkin päättänyt hankkiutua niin kynttilänjämistä kuin lasipurkeistakin eroon, päätin hyödyntää lasipurkit (juuri sopivasti ne kolme, joille ei löytynyt korkkeja) kynttilämassan säilytykseen. Yhdistin oranssit ja valkoiset kynttilät, joten tulen saamaan myös kivoja pääsiäisenkeltaisia kynttilöitä tai sytykeruusuja joskus ja noin tuo säilyy huomattavasti kauniimmin ja pienemmässä tilassa kuin epämääräisinä kynttilänpalasina.

Tämän jälkeen mulle jäi kuitenkin vielä kaksi isoa ja viisi pientä lasipurkkia. Päätin steriloida ne, ja ratkaista niillä kuivakaapin kaaosongelman. Erilaisia ja erokokoisia pussukoita ja pahvirasioita ei vaan saa riittävän kauniisti kaappeihin, joten nämä saavat pikkuhiljaa korvata ne. Kansiin vaan vähän vaaleaa maalia (sekin jämiä teinin huoneen remontista) ja kylkeen kauniit itsetehdyt etiketit, niin DIY-maustepurkit on valmiit. Tykkään! Ja vähänkö nuo houkuttelee kokkaamaan ihan eri lailla kuin repaleiset pahvipaketit.

ITSH kokkaa - Menu Vietnamese

Ei käydä nykyisin juurikaan ulkona syömässä, kun ollaan todettu, että itse tekemällä saa vähintään yhtä hyvää, ellei parempaa. Samalla säästetään pitkä penni. Ja puhun nyt siis keskihintaisista ravintoloista, en mistään Michelin-tasoisista.

Joskus on kuitenkin hirmu vaikeeta keksiä, mitä laittaisi viikonloppuna ruuaksi, kun haluaisi kuitenkin syödä vähän paremmin ja toisaalta kokeilla jotain uutta. Tähän keksittiin joku aika sitten ratkaisu, ja päädyttiin kirjoittelemaan kasa salaperäisiä lappuja. Jokainen kirjoitti lapuille 5 maata, joiden ruokakulttuuriin haluaisi syystä tai toisesta tutustua. Tämän jälkeen meillä oli arvontalasissa 15 perhepäivällisteemaa, joista kaikista tehdään kolmen ruokalajin päivällinen sen mukaan, mikä lappu lasista sattuu minäkin viikonloppuna nousemaan. Eilen päätettiin toteuttaa viime päivällisen yhteydessä arvottu haaste, eli kolmen ruokalajin päivällinen vietnamilaisittain. 

Koska mä toimin pääkokkina, sain miettiä myös menun. Päädyin tarjoamaan kevätkääryleitä, paistettua nuudelia ja kookosvanukasta. Sen lisäksi, että ruuat ruokina houkutteli, halusin kehittää itseäni kokkina ja valitsin nämä, koska kaikissa oli jotain uutta minulle, joko raaka-aineissa tai valmistustavoissa. Reseptit nappasin netistä, koska etenkään aamun sekoilun jälkeen ei ollut järin turvallinen olo alkaa kehittämään kokonaan uutta. 

Vietnamilaiset kevätrullat

Nuudeleita Saigonilaiseen tapaan

Vietnamilainen kookosvanukas

Koska olin ihan täpinöissäni tästä, en malttanut olla tekemättä kevätrulliin dippikastiketta jo edellisenä päivänä. Käytin ohjeen mukaisen Wok-kastikkeen sijaan tavallista tummaa soijakastiketta. Se ehti myös makuuntua reilusti ennen seuraavan päivän tarjoilua. Tein tätä tupla-annoksen, jotta saatiin kolmelle reilut omat dippikupit tarjolle. Rullien pyörittely jäntskätti vähän, koska riisipaperia en ollut koskaan ennen käsitellyt ja tiesin sen hajoavan helposti. Homma sujui kuitenkin yllättävän hyvin ja rullista tuli ihan kauniita. Ainakin, kun veti ne kahteen osaan ja kauniisti tarjolle. Täytteet erosivat reseptin osalta niin, että salaattia mulla ei ollut, ja lohi oli kylmäsavulohifilettä.

Paistettua nuudelia en ole myöskään koskaan tehnyt. Wokkipannuakin kokeilin ekaa kertaa, se on ollut meillä tähän asti lähinnä pölyyntymässä kaapissa. Ihmeellistä, miten antaumuksella marinoidut lihat tekevät ihmeitä koko ruualle ja muuta maustamista ei tarvita. Ulkonäöllisesti en tässä ihan gourmet-tasoon päässyt, mutta se tuoksujen ja makujen yhdistelmä oli mieletön! Reseptin mukaan muuten tein, mutta bambun ja parsan tilalla oli herkkusieniä ja lihojen suhteet ei ehkä olleet ihan juuri nuo. Samoin soija oli tummaa ja kalakastiketta taisi lorahtaa vähän reilummin. Vähän soveltaen siis, mutta uskomattoman hyvää silti. Teinin mielestä parasta tekemääni ruokaa ikinä!

Jälkkärin vanukas oli kanssa uuden oppimista. En ole koskaan tehnyt mitään vesihauteessa, enkä muutenkaan vanukkaita. Ohjeen mukaan tehden kuitenkin kaikki meni nappiin. Ehkä 10 minuuttia pidempään pidin uunissa, enkä kumonnut vanukkaita, kun näyttivät todennäköisesti kauniimmilta näin. Paahdetut kookoshiutaleet jätin pinnalta, ja korvasin koristelun mintunlehdillä, ruokosokerilla ja limen kuoriraasteella.

Ihana lauantaipäivällinen ja mikä parasta, onnistunut sellainen. Nyt astetettiin miehelle paineet suoriutua seuraavasta teemasta, jonka on arvottu olevan Australia.

ITSH Hopottaa 2 - Myllyn Paras Pannukakkujauho

Katsoin eilen jääkaappiin, josko siellä olisi vielä ollut yksi pala aiemmin viikolla tekemääni suolaista pannukakkua, mutta ei, kaikki oli syöty joko miehen tai teinin toimesta, joten ilmeisen onnistunut tekele.

Tänään meillä nautittiin ystävänpäiväbrunssi, kun sunnuntaina ei olla kaikki aamiais/brunssiaikaan kotona. Perinteisen viikonloppubrunssimenun (nakit, pekoni, munat, kahvi) lisäksi tarjolla oli... mitäpä muutakaan kuin toisesta pannukakkujahopussista loihdittua pannaria! Tällä kertaa en tehnyt minkään valmiin mukaan, vaan päätin tehdä kokonaan oman toteutuksen. Tai itseasiassa kaksi, koska halusin myös kokeilla, miten tämä taipuu panulla paistamiseen siitä huolimatta, että pussin kyljessä lukee, että tee uunissa.

Taikina

1 pussi Myllyn paras Pannukakkujauhoa

9 dl maitoa
2 rkl voisulaa

100 g tummaa suklaata

Koristelu

2 dl kuohukermaa

100 g valkosuklaata

ripaus Marianne Crushia

Toteutusvaihtoehto 1

Sekoita maitoon pannukakkujaho ja rasva ja jätä turpoamaan. Sulata tumma suklaa ja lisää seokseen, kun jäähtynyt (taikinakin on tässä vaiheessa turvonnut sopivasti). Paista 225 asteisessa uunissa 25 minuuttia. Pannukakun paistuessa sulata valkosuklaa, vatkaa kerma ja sekoita ne keskenään, kun suklaa jäähtynyt. Ota pannukakusta halutessasi sydänpiparimuotilla paloja ja koristele ne valkosuklaakermalla ja Marianne Crushilla.

Toteutusvaihtoehto 2

Sekoita maitoon pannukakkujaho ja jätä turpoamaan. Sulata tumma suklaa ja lisää seokseen, kun jäähtynyt (taikinakin on tässä vaiheessa turvonnut sopivasti). Sulata valkosuklaa, vatkaa kerma ja sekoita ne keskenään, kun suklaa jäähtynyt. Jätä odottamaan. Paista blinipannulla pannukakkutaikinasta paksuja amerikkalaistyylisiä pannukakkuja. Koristele valkosuklaakermalla ja Marianne Crushilla.

No, kuulostaa hyvälle, mutta ei mennyt niinkuin Strömsössä. Yliviivattuja kohtia ei siis kannata kokeilla, jos ei tiedä, mitä tekee!! Mä en tiennyt/ajatellut, ja sain suklaan rakeiseksi ja pannarista kengänpohjaa. :D Olin innoissani kehittämästäni reseptistä, mutta ilmeisesti liian, miettiäkseni suklaan sopivuutta nesteeseen sekoitettavaksi. Ja kun mulla lähtee menemään pieleen, mullahan menee kaikki pieleen, eli keittiössä oli lopulta täysi kaaos, eikä mitään käsitystä paistoajoista tai muusta, jolla voisi vielä pelastaa mitä pelastettavissa on. Pannullapaistaminen ei siis multa myöskään onnistunut, eikä sydänmuottikaan oikein keskeltä raakaan, mutta pinnalta kengänpohjamaiseen pannariin toiminut, joten se siitäkin. Mutta kerma oli hyvää ja pelasti paljon. :)

Että näin. Tässä "Suklaa"pannaria. Harmi, etten tullut ottaneeksi projektivaiheista enempää kuvia...

Ja vielä loppuun, että tämä blogikirjoitus syntyi tämän suoisttelukampanjan yhteyteen, eli pannukakkujauhot tuli sponssattuna.

ITSH Hopottaa - Myllyn Paras Pannukakkujauho

Sain kokeiluun Myllyn Paras Pannukakkujauhoa pari pussia Hopottajien kautta. Niille, joille konsepti ei ole tuttu, kerrottakoon, että Hopottajana olen lupautunut kokeilemaan erilaisia minua kiinnostavia kampanjatuotteita ja kertomaan mielipiteitäni niistä eri foorumeilla. Blogi on näistä yksi. Saan tätä vastaan esittelemäni tuotteet alennuksella tai kokonaan ilmaiseksi, ja kampanjan pystyyn pistänyt taho saa vastalahjaksi näkyvyyttä ja mainosta tuotteilleen. Täältä voi lukea lisää kampanjasta. Ja täältä tuotteesta.

Mitä tein:
Suolainen iltapalapannari

Resepti:
Tämä tuunattuna eli täytteet olivat:

kylmäsavulohi

parsakaali

punasipuli

feta

tuore basilika 

mustapippuri

suola

Tuotearvio:

Ihan ok tuote ja äärimmäisen helppo, kun ei tarvitse kuin lisätä jauhopussin sisältö 9 dl maitoa, ja antaa turvota, jonka jälkeen pannari pellille ja 225 asteiseen uuniin 25 minuutiksi. Mutta ei tämä varsinaisesti silti vakuuttanut. Teen parempaa pannaria alusta loppun asti itse tekemällä, enkä kokenut säästäväni tässä aikaa tai vaivaa juurikaan siihen nähden. Mutta sellaiselle, jolla ei pannaritaikina-aineksia löydy aina kaapeista tai joka muuten haluaa helpottaa arkeaan, tämä toimii. Perushyvää pannaria tulee pellillinen, josta riittää moneksi ilta- ja välipalaksi. Sama jauho soveltuu niin suolaisiin ja makeisiin pannareihin, joten monikäyttöinenkin tämä on. Sanoisin, että kiireisten kotiäitien tuote. :) Mielestäni myöskään 1,99 €/pussi ei ole paha hinta tästä.

Mies ja teini tykkäs, kuten myös teinin isovanhemmat, joille tarjosin tätä kahvin/teen kanssa. Lauantaibrunssilla on makean version vuoro. Katsotaan, millaisen reseptin siihen kehitän. ;)

Hy

Hiphei, ratkaisu kirjaongelmiin löytyi!

Ollaan taisteltu ennenkin kirjojen säilytysongelman parissa ja parina viimeisenä kertana ratkaisu on ollut kirjahyllyt eteisessä. Nykyisessä asunnossamme se ei kuitenkaan eteisen kapeuden takia ole ollut oikein esteettistä, sitäpaitsi hyllyt jouduttiin sijoittamaan kahdelle seinälle, mikä taas rajoitti eteisen muuta käyttöä. Ei vaan oikein oltu keksitty parempaakaan ratkaisua, joten ovat saaneet olla siellä toistaiseksi.

Tänään alettiin kuitenkin tekemään tilaa eteisrempan purkutöille, eli kirjahyllyt lähtivät yläkertaan väliaikaissäilytykseen. Tai lopullisestikin ne sinne päätettiin sijoittaa, mutta ei vielä oikein tiedetty, että minne sinne. Nyt kuitenkin, kun hyllyt oikeasti oli fyysisestikin siellä (meillä on aika haastava kulku yläkertaan, eikä sinne mielellään mitään isoa roudaile ihan huvikseen vaan), niillehän löytyi heti paikat, jotka oli kuin tehty niille. Oleskelutilan koristepalkkien väleihin menivät just eikä melkein, ja kaikki yhdelle seinälle. Ja mikä parasta, eivät nyt vie tilaa, koska tuo palkkien välinen tila oli muutenkin sisustuksellisesti vähän haastavaa ns. hukkatilaa. Hyvälle näyttää, me likes. :) Jos vielä kirjat jaksais paikalleen asetella, niin ei näyttäis loppukaan yläkerta niin keskeneräiseltä... ;)